Tilapäistä asutusta oli jo 1500-luvulla.
Savon ja Karjalan heimo- ja maakuntarajan merkkejä on Karkonsaaressa ja Hietasaaressa.
Ensimmäinen pysyvästi paikoilleen asettunut ”savonrantalainen” oli Hankavaaraan muuttanut torppari Mikko Suomalainen, joka asusti Alakuonan Olli Turtiaisen mailla. Hänellä oli kotieläiminä hevonen ja lehmä ja koska taloon oli matkaa kuutisenkymmentä peninkulmaa, hän maksoi torppansa vuokran rahana eikä päivätöinä.
Perustettu v.1774. Sahalla sahatut laudat käytettiin alussa omina rakennustarpeina, mutta sahaustoiminnan päästyä kunnolla alkuun laudat toimitettiin Viipuriin. 1820-luvulla venäläiset kauppiaat Tshusoff ja Tichanoff hankkivat sahan haltuunsa. Vuokalan koskessa oli kaksi erillistä sahaa. Varsinainen pääsaha ja sen alapuolella raamisaha, koska pääsaha ei voinut käyttää kokonaan hyväkseen kosken korkeuseroa. 1864 sahan yhteyteen perustettiin tärpättitehdas, jossa valmistettiin myös tervaa ja pikiöljyä. 1874 senaatti myönsi oikeuden rakentaa Vuokalaan kaksiraaminen höyrysaha. Kauppahuone Tshusoff & Sapetoffin mentyä konkurssiin leppävirtalainen Pekka Kansanen osti sahan huutokaupassa 43 00 markalla. Pekka Kansasen kuoleman jälkeen sahan omistajina seurasivat toisiaan Kansasen suku, Vuokalan Saha Oy ja Heikki ja Svante Kurikka. Vuonna 1956 Kurikat päättivät lopettaa sahan toiminnan, koska investoinnit sahan nykyaikaistamiseksi olisivat tulleet liian kalliiksi.
lähtien Savonrannalla toimi myös tiilitehdas, joka tuotti tavallista punatiiltä. Tehtaan toiminta loppui 1950-luvulla.
Vanha pappila
Perustettiin Vuokalaan Kerimäen pitäjän ensimmäinen kauppa sahankirjuri Albin Sopasen toimesta. Myöhemmin samana vuonna kauppakirjanpitäjä Anders Lindholm perusti kaupan Säimeneen.
Senaatti keisari Aleksanteri II nimissä määräsi Savonrannan rukoushuonekunnan perustamisesta ja silloin Savonranta sai oman papin ja rukoushuoneen. Näin lyhenivät savonrantalaisten jopa viisikin päivää vieneet kirkkomatkat. Oman kirkon savonrantalaiset saivat v. 1863.
Saatiin Savonrannalle oma kunnallishallinto ja tämän päivän kunniaksi vietetään Savonranta-päivää heinä-elokuun vaihteessa. Varsinaisesti Savonrannan kunta syntyi kuitenkin vasta 1882, kun lopullinen ero Kerimäestä tapahtui.
Kirkko
1869
Ensimmäinen pitäjän kirjasto aloitti toimintansa. Suntio A.
Heikkinen piti kirjastoa auki kerran kuukaudessa.
1881
Syksyllä käynnistyi yksityisten kuntalaisten perustamana
Savonrannalla ensimmäinen kansakoulu. Kunnallisena kansakoulu aloitti lukuvuoden
1885-1886 alussa, ja kiertokouluakin käytiin vielä vuoteen 1953 saakka.
Monninsaaren kartano
V. 1887 valmistui Savonrannan pitäjäntupa. Siellä pidettiin mm. kunnalliset kokoukset ja muut toiminnot ja se on toiminut myös käräjätupana. Väkijuomien nauttiminen oli siellä pidetyissä tilaisuuksissa kielletty, tupakan poltto sisätiloissa kokousten ja kirkonmenojen aikaan. Yleisesti vaadittiin hillittyä ja kunnioittava käytöstä. Asiaton oleskelu yöaikaan ja kirkonmenojen aikaan oli kielletty. Kunnantalon tontilla oli myös ns. ”koppihuone” eli vankila. Siinä oli neljä vankikoppia ja vankeinhoitajan asunto. Kunta piti hallussaan taloa vuoteen 1948, jolloin se siirtyi seurakunnan omistukseen seurakuntataloksi. Talossa olivat ovet kaikille avoinna. Sinne saapuivat etäisimmistä kylistä kirkkovieraat eväineen, siellä oli mukava levätä ja tavata tuttavia. Siellä pidettiin pyhäkoulua, rippikoulua, raamattu- ja lähetyspiirejä, kokouksia, kaste-, hää- ja hautajaistilaisuuksia. Se oli käytössä vuoteen 1982, jolloin uusi seurakuntatalo valmistui. Nykyisin "Vanhiksella" pidetään kerhoja ja nuorten avoiltoja.
1887
Valmistui ensimmäinen tie Savonrannalle. Sen pituus
oli 21,4 km ja se kulki Kerimäen Yläkuonasta Vuokalaan. Kymmenen vuotta
myöhemmin pääsi tietä pitkin jo koko Savonrannan halki Kerimäeltä Vihtariin.
1898
Pienenvirran kiilakivinen holvisilta valmistui .
Perustettiin kuntalaisten alkoholin käyttöä, kotipolttoa ja salakuljetusta tarkkailemaan Savonrannan raittiuslautakunta.
Perustettiin Savonrannan pitkäikäisin urheiluseura Säimenen Urheilijat, joka toimii vieläkin aktiivisesti.
Perustettiin Savonrannan VPK. Vuokalan Sahan työntekijät olivat ensimmäisiä jäseniä. Ensimmäisenä toimintavuonna hankittiin moottoriruisku ja 460 m letkua.