SAVONRANNAN KIRKKO

Kuntalaiset pyysivät syksyllä 1833 senaatilta lupaa rakentaa Ryttyniemen maalle kappelikirkon. He aikoivat siirtää paikalle Kerimäen vanhan kirkon, mutta suunnitelma raukesi yksinomaan kerimäkeläisten vastustuksen vuoksi.Savonranta sai vasta 1861 annetun käskykirjeen nojalla oman papin ja rukoushuoneen.

August Bomanin suunnittelema ja Petteri Holopaisen rakentama puinen päätytornillinen pitkäkirkko valmistui 1863.Alttaritaulun ristillä on maalannut N.Makkonen(1903). Kerrotaan, että hän maalasi sen Monninsaaren kartanon heinäladossa.

Kirkon kello on valmistettu 1863 Helsingissä ja sen kyljessä on teksti
"Savonrannan kirkon kello" ja Obsbergin ja Baden koneellinen kalutehdas Helsingissä 1863". Vanhan kellon soinnut kaikuvat vieläkin Savonrannalla kutsuen savonrantalaisia kirkkoon.

Vuosina 1887-1901 savonrantalaisten sielunpaimenena toimi Johannes Friman, joka oli myös tunnettu voimamies. Hänen kerrotaan suoristaneen hevosenkenkiä paljain käsin sekä  nostaneen hevosia ja rekiä tiepuoleen. Savonrannan kirkon pihassa olevaa suurta kiveä sanotaan Frimannin kiveksi, koska hänen kerrotaan käyneen aamuisin nostelemassa kiveä ruumiillisen kuntonsa kohottamiseksi.

Kirkko on avoinna:
arkisin                klo 9.00 - 15.00
sunnuntaisin       klo 9.00 - 11.30  kirkonmenojen aikaan
muulloin sopimuksen mukaan p. (015) 5550 151

YLIRUUSI-MUSEO

Ruusintorppa oli kirjailija Tauno Yliruusin ja hänen vaimonsa Ingan kesäasuntona v. 1970-1990. Vuonna 1990 Yliruusit lahjoittivat Ruusintorpan Kansan Sivistysrahastolle. Ruusintorpasta muodostettiin Yliruusi-museo, minkä lisäksi Savonrannan kunnalle varattiin mahdollisuus käyttää tiloja erilaisten kulttuuritilaisuuksien järjestämiseen. Torpan yläkerrassa on kirjailija Yliruusin elämää ja tuotantoa esittelevä näyttely.

Savonrannan kirjastosta voit lainata seuraavat Tauno Yliruusin teokset:
Toivo tulee kaupunkiin, Vastapalvelu, Ei liian kevyesti, tunteella, Juopunut ramppi, Kiitoskirje, Malttamaton sydän, Rikosetsivien vapaapäivä

« takaisin

VUOKALAN KOSKIPUISTO
MYLLY JA VOIMALAITOS

Ensimmäinen Vuokalan mylly perustettiin jo 1860-luvulla. Myllyn yhteyteen rakennettiin 1900-luvun alusta vesivoimalla toimiva sähkölaitos, josta riitti sähköä lähes koko Savonrannan kylälle.
Nykyisen myllyrakennuksen rakennutti Ukko Pekka Kansanen 1937. 1950-luku oli myllyn kulta-aikaa. Silloin jauhettiin lähiseutujen isäntien tuomia jyviä yötä päivää neljän myllärin voimin. Myllyssä on elevaattoriputkia niin paljon, että vehnänjyvästä valmiiksi jauhoksi on neljän kilometrin matka.

Myllyn nykypäivää
Vuonna 2001 mylly siirtyi kunnan omistukseen ja tällöin aloitettiin sekä myllyn että voimalaitoksen saneeraus.
Voimalaitoksen tekniikka uusittiin sekä automatisointi saatettiin ajan tasalle ja tänäkin päivänä Savonrannalla käytetään oman voimalan sähköä.
Nykyisin mylly on kiinnostava historiallinen tutustumiskohde kirkonkylässä, veden äärellä, mutta jyvienkin jauhatus on yhä mahdollista.
 

 

Myllyssä on paljon toimintaa:

Myllytoiminnan ja sähkön-tuotannon näyttely.

Savonrannan käsityökeskuksen työtilat ja myymälä
044 990 1357
sähköposti: kadentaitajat@gmail.com

Mylly on avoinna

 

« takaisin

ORIVIRRAN SAARTO

Orivirran saarroksi kutsutun linnakkeen rakennusaika on hiukan epävarma, mutta rakennusajaksi arvellaan 1540-lukua, koska v. 1546 venäläiset valittivat ruotsalaisten hakkaavan metsää ja keräävän kiviä Orivedellä ja Orivirrassa. Alkuperäiseen linnakkeeseen lienee alunperin kuulunut 60*20 m kokoinen päälinnake luonnonkivistä rakennettuine kehämuureineen sekä esilinna kooltaan 65*75 m. Linnaketta miehitti 1500-luvulla 300-400 sotilasta ja nostomiestä.
Linnake tuhoutui 1592 venäläis-karjalaisten joukkojen hyökätessä sinne ja polttaen sen. Linnake muutettiin1610-luvulla vartiopaikaksi ja linnoitettiin 1656 ruptuurisodan aikana.
Linnoituksen rauniot hävisivät suureksi osaksi, mutta viime vuosina museovirasto on kaivanut muurien jäänteet kohtuullisen hyvin esille. Rauniokummulle, vanhan lossirannan penkkaan on 1965 pystytetty  arkkitehti H. Havaksen suunnittelema muistomerkki

« takaisin

SÄIMENEN MYLLYMUSEO

Säimenen mylly on rakennettu vuoden 1880 tienoilla, jolloin se oli Käyhköjen omistuksessa. Myllyn voimanlähteenä toimi tuolloin vesiratas. Myllyn yhteydessä oli myös pärehöylä, joka on ollut mukana myllyn myöhemmissäkin vaiheissa.

Vuonna 1920 mylly peruskorjattiin. Voimanlähteenä ollut vesiratas poistettiin ja korvattiin uudenaikaisella turbiinilla, myös sähköä tuottava generaattori asennettiin turbiinin yhteyteen.

Vuonna 1937 Heikki Juho Käyhkön perikunta myi maatilan myllyineen Savonrannan kunnalle. Välittömästi tämän jälkeen mylly joutui täysremonttiin, jossa se sai nykyisen muotonsa.

Savonrannan kunta lopetti myllyn toiminnan vuonna 1960.Vuonna 1978 Savonranta-Seura vuokrasi myllyn tontteineen kunnalta Kotiseutumuseo-alueeksi. Mylly kunnostettiin talkoilla ja Kotiseutu-Myllymuseon avajaiset pidettiin 10.7.1994.

Myllymuseo on avoinna kesäisin..

KOLOVEDEN KANSALLISPUISTO

Kansallispuistot ovat yleisiksi nähtävyyksiksi perustettuja luonnonsuojelualueita, jotka säilytetään näytteinä Suomen arvokkaimmista luonnonpiirteistä.

Koloveden kansallispuisto perustettiin vuonna 1990 suojelemaan Saimaan saaristoluontoa, saimaannorpan elinympäristöä ja eteläsuomalaista metsäluontoa. Puiston pinta-ala on 2300ha.

Kolovedellä on kaksi luontopolkua, joilla pääsee perehtymään alueen luontoon. Nahkiassalon luontopolulle pääset veneettäkin. Kalliomänniköiden ja kuusimetsien kautta kulkevan polun pituus on 3,3km lisäksi Mäntysalon pohjoispäässä kulkee 3,9km:n pituinen polku.

Koloveden alueella on liikkunut ihmisiä jo kivikauden aikana. Näistä muinaisista eräkävijöistä kertovat Ukonvuoren ja puiston tuntumassa sijaitsevien Havukka- ja Viierunvuoren jyrkkiin seinämiin maalatut hirvi- ja ihmishahmot, joilla on ikää noin 5000 vuotta.

Lähde: Metsähallitus

Lisää tietoa löydät seuraavista linkeistä:
Metsähallitus
sekä Koloveden seutu 2006 -hankkeen ja matkailuyrittäjien yhdistyksen
Norppa Team ry:n internet-sivuilta.

« takaisin

« takaisin